Harrastusten kallistuminen

Mediassa on puhuttu aiheellisesti harrastusten kustannusten kasvusta. On varmaan syytä meidän kaikkien miettiä miksi tähän ollaan tultu ja mitä voimme tehdä kustannusten alentamiseksi kuitenkaan laadukkaan toiminnan kärsimättä.

Tutkin kauden 2014 kirjanpidon seuramme juniorijoukkueiden osalta. Suurin kuluerä (n. 30 %) on turnaus- ja leirikulut. Toiseksi suurimpana on seuralle maksetut toimintamaksut (n. 23 %). Varuste- ja harjoituspaikkakulut olivat molemmat n.8 % kaikista kuluista.

Seurassamme toimintamaksuun sisältyy mm. vastuuvalmentajien , toiminnanjohtajan, valmennuspäällikön, valmennuksen koordinaattorien, fyysisen valmentajan korvauksia. Nämä muodostavat suurimman kuluerän toimintamaksun osalta. Pelaajakohtaiset kulut koko kaudella olivat 735 €:sta aina 2500 €:n asti. Se tarkoittaa n. 60 € / kk – 210 € / kk. Keskimääräinen pelaajakulu seurassamme on 130 € / kk. Tätä summaa pitää pystyä alentamaan.

Kuten kulurakenteesta nähdään turnaukset ovat ainakin meidän seurassa suurin kuluerä juniorijoukkueilla. Toisena kulueränä on varusteet. Näiden osalta ratkaisu tulee olemaan se, että seura määrittelee ikäkausikohtaisesti vielä tarkemmat ohjeistukset turnausten määrästä, kuinka kauas mennään turnauksii, kuinka monta päivää ne kestävät jne. Toisena selkeämpänä ohjeistuksena määrittelemme ikäluokalle hankittavat varusteet. Toki seuran joukkueet pitää näyttää yhteinäisiltä ja tyylikkäiltä, mutta ei ole järkevää ostaa koko varustesettiä joka vuosi tai ainakaan ihan nuoremmille joukkueille.

Uskomme, että tälläisellä yksinkertaisella ohjeistuksella pystymme alentamaan vuosikustannuksia usealla sadalla eurolla / pelaaja. Järkevämmällä suunnittelulla uskomme , että pienemmällä rahamäärällä saamme kuitenkin vähintäin yhtä laadukasta toimintaa kuin nytkin.

Seurojen vastuulla on pitää huolta siitä , että jalkapallon harrastaminen on mahdollista kaikille. Aina tukea tarvitaan elämän tilanteiden muuttuessa ja siksi meillä on Nauti Pelistä- tukipooli, joka jakaa vuosittain avustuksia pelaajille.

Kategoria(t): Yleinen | Kommentoi

Psyykkinen valmennus

Olisiko jo aika aloittaa sen miettiminen, millä tavalla psyykkinen valmennus ja valmistautuminen toisi lisäarvoa Kaapolaiseen jalkapalloiluun? Mielestäni olisi?

Minulla on ollut mahdollisuus päästä seuraamaan mm. sitä miten tätä menetelmää käytetään Norjalaisessa jalkapalloilussa ja kontakteihini kuuluu Norjan miesten pääsarjatason valmentaja, joka on erikoistunut urheilupsykologiaan. Olen häntä konsultoinut ja hän on valmis kulkemaan rinnalla jos päädytään siihen, että Kaapoon ryhdytään rakantamaan psyykkisen valmentamisen ja valmistautumisen linjaa.

Kerron asiasta mielelläni lisää, mikäli kiinnostusta seurassa löytyy.

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

YHTEISTYÖLLÄ PELAAJAN PARHAAKSI

Suomalaisen jalkapallon kehittäminen on viime vuosina mennyt selkeästi oikeaan suuntaan. Suomen Palloliiton toimenpiteet jalkapallon kehittämiseen ovat oikean suuntaisia ja nyt alkaa olla oikeanlaista keskustelua ja konkreettisia toimenpiteitä ympäri Suomea jalkapallon kehittämiseen.

Palloliiton strategia, valmennuslinjat , Fortum Tutor-toiminta ja Sami Hyypiä Akatemia ovat esimerkkejä uusista konkreettisista toimenpiteistä jalkapallon kehittämiseen.

Palloliiton ja eri piirien pitää olla etulinjassa luomassa mahdollisuuksia seuroille, joiden kehittyminen ja toiminta on ratkaisevassa asemassa jalkapallon kehittämisessä Suomessa. Ainoastaan yksittäisen seurojen panostukset ja kehittyminen luo mahdollisuuksia entistä laadukkaampien pelaajien saamiseksi , pelaajamäärän kasvattimiseen ja sitä kautta koko jalkapallon kehittymiseen.

Vaikka seurojen toiminta ja sen kehittäminen on ainoa oikea tie eteenpäin niin samalla pitää löytyä alueellisesti yhteistyötä eri seurojen välillä. Samalla kun yhteistyötä jalkapalloseurojen kesken pitää kehittää myös yhteistyötä eri lajien kesken pitää tehdä. Yhdistämällä niin henkilö- kuin olosuhderesursseja ja hyödyntämällä eri lajeissa toimiva asiantuntijoita jalkapallon kehittäminen on mahdollista. Resurssit yksittäisillä seuroilla ovat kuitenkin rajalliset ja löytämällä ennakkoluulottomasti uusia malleja millä hyödyntää alueen ammattitaitoisia henkilöitä hyvissä olosuhteissa antaa mahdollisuuden kehittää pelaajien laatua entistä paremmin.

Turun alueella on ehdottomasti potentiaalia olla yhteistyön kehittämisessä esimerkin näyttäjä koko Suomen alueella. Kysymys on vain halusta tehdä asioita ennakkoluulottomasti uusilla tavoilla ja muistaa tehdä aina päätöksiä pelaajan parhaaksi. Turun alueella on kaksi Veikkausliiga-joukkuetta, Naisten liigajoukkue, A- ja B-junioreiden SM-sarjassa joukkueita ja useita poika- ja tyttöpelaajia alue- ja maajoukkueissa. Monessa seurassa on tehty ja tehdään oikeita asioita ja kehitetään seuroja entistä paremmiksi.

Kaarinassa on FC Kaarinan nimissä tehty muutama vuosi yhteistyötä kaupungin sisällä neljän seuran kesken (KaaNa, LTU, PiPS ja KaaPo). Monia hyviä päätöksiä on tehty, mutta toki joissakin asioissa on jälkikäteen ajateltuna tehty huonompiakin päätöksiä. Menneet ovat menneitä ja niitä päätöksiä ei voi enää muuttaa eikä niitä kannata enää miettiä, vaan katse eteenpäin kohti uusia haasteita. Seurojen profiloituminen Kaarinassa on tuonut selkeyttä toimintaan ja nyt kaikilla seuroilla on selvä rooli jalkapallon osalta Kaarinassa.

Yhteistyötä pitää kehittää myös kaupungin rajojen ulkopuolelle. Ehdottomasti KaaPo:n pitää löytää yhteistyömalleja Turun alueen muiden seurojen kesken. Luonnollinen yhteistyömalli on TPS:n vetämän SWU (South West United)-toiminnan kehittäminen entistä enemmän lahjakkaiden pelaajien kehittämiseen. Tässäkin yhteistyössä pitää seurojen profiloitua. Onko järkevämpää keskittää SWU-seurojen 30 lahjakkaimman pelaajan/ikäluokka kehittäminen yhteisesti sovittuun toimintamalliin vai kannattaako usean seuran koittaa kehittää omia lahjakkaita pelaajia omissa taito-, kykykouluissa ja akatemioissa ?

Keskittämällä kaikkein lahjakkaimpien kehittäminen yhdessä, seurojen toiminta voisi keskittyä seuraavan tason pelaajien kehittämiseen. Tällä tavalla saisimme useamman pelaajan mukaan yksilökeskeiseen valmennukseen.

KaaPo:n 01-poikajoukkueen pelaajia on jo mukana TPS:n kanssa Sami Hyypiä Akatemiassa. Tällä yhteistyöllä voimme tarjota entistä laadukkampaa toimintaa pelaajillemme. Tämän tyyppistä toimintaa pitää saada lisää. Yhteistyön avulla pelaajat voivat olla pitempään omassa seurassa lähellä kotia omien kavereiden kanssa , mutta samalla saavat laadukasta toimintaa. Jos ja kun lahjakas pelaaja siirtyy haasteellisempiin ympyröihin pois KaaPo:sta meidän kaikkien pitää olla ylpeitä siitä ja olla aina tukemassa pelaajaa hänen tehdessään päätöksiä oman kehittymisen kannalta.

Lajien välistä yhteistyön kehittäminen on vielä alkutekijöissään. Monissa muissa lajeissa on asiantuntijoita, joiden panosta varmasti tarvitaan myös jalkapallossa. Yleisurheiluvalmentaja pystyy yhtälailla opettamaan juoksutekniikkaa jalkapalloilijalle kuin yleisurheilijalle tai löytyykö esim. voimistelusta apua vartalonhallinnan kehittämiseen ?

Löytämällä yhteistyömahdollisuuksia ja -malleja muidenkin lajien kesken saamme ammattitaitoisia henkilöitä jalkapallon pariin.

Kategoria(t): Presidentti | Kommentoi

KaaPo-Akatemia

Seuran toimintaa ollaan viime vuosina kehitetty tavoitteena tarjota laadukasta toimintaa pelaajille. FC Kaarinan puitteissa on taito- ja kykykoulut sekä maalivahtitalli olleet toiminnassa kahden vuoden ajan. Viikolla 1 aloitti toimintansa KaaPo:n Akatemia, jossa on mukana 2 maalivahtia ja 18 kenttäpelaajaa. Toiminnan vastuuvetäjänä on edustusjoukkueen vastuuvalmentaja Jussi Pajuniemi. Toiminta ajoittuu ensimmäisenä vuonna koulujen lomaviikkoihin, jolloin ryhmä kokoontuu kenttäharjoituksiin sekä luennoille muutamana päivänä viikossa.

Viime kaudella 96-syntyneitä poikia pelasi maajoukkueessa ja uskomme että myös tulevina vuosina KaaPo:n pelaajia pelaa maajoukkueissa ja tällä Akatemia-toiminnalla pyrimme tarjoamaan mahdollisuutta pelaajille kehittyä entistä paremmiksi pelaajiksi.
Akatemia-toiminta on luonnollinen jatkumo taito- ja kykykouluihin.

Toimintaa on tarkoitus kehittää vuosi vuodelta resurssien mukaan entistä paremmaksi.
Edustusjoukkueen vastuuvalmentaja Jussi Pajuniemen rooli Akatemian mahdollistamisessa on keskeinen ja seuran tavoite kaarinalaisesta edustusjoukkueesta tulevina vuosina on Akatemian johdosta entistä lähempänä toteutumista. Uskomme toki että usea pelaaja pelaa tulevina vuosina korkeammalla tasolla kuin KaaPo:n edustusjoukkue.

Kategoria(t): Yleinen | Kommentoi

Valmentajien ja valmennuksen kehittäminen ?

Valmentajien saaminen joukkueisiin on vuosi vuodelta haasteellisempaa. Millä keinoilla saamme valmennusta kehitettyä jalkapallossa ?

Suurin osa suomalaisista valmentajista valmentavat oman päivätyön ohessa ja käyttävät omaa vapaa-aikaa iltaisin ja viikonloppuisin lastemme harrastuksen mahdollistamiseen. On selvää että valmentajien resurssit ovat rajalliset.

Miten pystymme luomaan olosuhteet ja edellytykset siihen että osa valmentajista pystyisi valmentamaan päätoimisesti ?
Ilta- ja viikonlopputunnit ovat rajalliset ja valmentaja voi olla yhdessä paikassa yhteen aikaan. Miten saamme aamu- ja iltapäiviin harjoituksia koulun kanssa yhdessä ?
Miettimällä eri toimijoiden kanssa mahdollisuuutta sijoittaa harjoituksia koko päivälle pystymme tarjoamaan riittävän tuntimäärän päätoimisille valmentajille.

Useassa yksilölajissa (esim. tennis, taitoluistelu jne) on enemmän päätoimisia valmentajia kuin jalkapallossa ja vanhemmat ovat valmiit maksamaan ammattitaitoisesta valmennuksesta.
Olemmeko jalkapallon parissa valmiit muutokseen, jossa ”mitä halvempi – sen parempi” -ajattelu väistyy ja hyväksymme laadusta maksamisen ?

Onko jalkapallossa ammattivalmentajia, jotka tarjoaisivat yksilövalmennusta pienelle ryhmälle kerrallaan ?
Ei valmenneta joukkuetta vaan yksilöitä joukkuevalmennuksen ohessa ?
Löytyykö maksajia/tukijoita toiminnalle ?

Mahdollisuuksia on paljon, miten ne saataisiin vain käytännössä toteutettua ?

Kategoria(t): Presidentti | Kommentoi

Mistä toimijoita

Kesän ja syksyn aikana seuran tehtävänä on hankkia valmentajat joukkueille. Tämän syksyn aikana ollaan huomattu että valmentajien hankkiminen on vuosi vuodelta vaikeampaa. Vieläkin joulukuun alussa tarvetta olisi muutamalle valmentajalle. Syytä valmentajien vähyyteen on varmaan monia. Nyky-yhteiskunnan minä itse-ajattelun lisääntyminen, pelaajien ja vanhempien vaatimukset ovat nousseet ja valmentamista tehdään oman työn ohella illalla ja viikonloppuina. Haaste tulevaisuudessa on löytää keinot valmentajien määrän kasvattamiseen, jos haluamme jalkapallon harrastamista jatkaa. Toki ongelma ei ole pelkästään KaaPo:ssa vaan yleisesti Turun alueella ja koko Suomessa. Turun piirissäkin valmentajia koulutetaan joka vuosi iso määrä, mutta toisaalta jo mukana olevia valmentajia lopettaa liikaa joka vuosi.

Joukkueiden toiminta vaatii vanhempien mukana oloa ja osallistumista joukkueen toiminnan pyörittämiseen. Meidän kaikkien vanhempien panos lastemme harrastuksissa on elinehto toiminnan jatkumiselle. Ei voida kuvitella että joku muu tekee asiat meidän puolesta. Mukanaolo antaa varmasti enemmän kuin se ottaa. Tämä vuosi on Euroopassa vapaaehtoisuuden teemavuosi. Jokainen meistä voi itse miettiä mitä voisin tehdä lapsen harrastuksen vuoksi. Se voi olla kerran vuodessa, kerran kuukaudessa tai useammin , mutta jokaista meitä tarvitaan.

Kategoria(t): Presidentti | Kommentoi

Kaarinan Poikien (KaaPo) blogi

Tähän KaaPo:n blogisivustolle on tarkoitus kirjoittaa säännöllisesti eri ihmisten toimesta blogeja KaaPolaisin silmin kuningaslaji jalkapallon ajankohtaisista asioista.

Kategoria(t): Yleinen | Yksi kommentti